Sossu kyseli aamulla vointiani ja olenko käynyt töissä. Kehoitti tänään menemään, kun kerroin tilanteen. Oma sossuni ei ollut paikalla, tämä oli joku mulle tuntematon ihminen. Sain apteekkiin maksusitoumuksen. Käynnin jälkeen menin autoon. Laitoin viestin työhönvalmentajalle ja istuin kuumassa autossa vajaan tunnin ennen kun sain rohkeutta lähteä ja mennä työpaikalle tapamaan valmentajaa. Siellä istuin tunnin ja paasasin. Vaahtosin siitä, kuinka koen epäreiluksi työnjohtajan käytöksen. Niin asiattomaksi, että vakituiset työntekijät pelkäävät häntä. Kukaan ei uskalla sanoa siellä omaa mielipidettään, koska työnjohtaja omillaan, oikeilla mielipiteillään jyrää kaikki. Kukaan muu ei voi olla oikeassa.

Soitin psykille. Erikoista, ettei tarvinut jonottaa. Ainoa odottaminen oli hänen lauseidensa ja välillä yhden lauseen sanojen välillä. Kovin mietteliäs on hän. Syytti uutta järjestelmää hitaaksi tietokoneellaan. Soitin, koska niin oltiin muutama viikko sitten sovittu. Pelkäsin, että takerrun sanoihini enkä saa sanottua asiaani. Tarkoitus olikirjoittaa asioita ylös, mutta en ehtinyt,kun tajusin jo nopeaan tahtiin selvittäväni lääkärille ajatuksiani, toimiani ja pelkojani. Hänestä masennuslääke ei ole nyt ollenkaan hyvä juttu, koska se voi provosoida näitä ajatuksia ja pelkoja. Sanoi, että psykoottistasoiseen käyttäytymiseen paras olisi Ketipinor annoksella  100 mg illassa. En ilahtunut siitä, että minuun tungettaisiin lisää neuroleptejä nykyisen Seroquel Pro Longin lisäksi, jonka annostus on  600 mg illassa. En halua, että aivoni kutistuvat enempää. Lääkäri ei uskonut ollenkaan, että aivot neurolepteistä ja muista mielialalääkkeistä kutistuisivat. Ei myöskään sitä, että luin asian joltain lääkärisivustolta. "Ei pidä uskoa kaikkea, mitä netistä lukee." Ei tietenkään! Tuohon uskon, vaikka en haluaisikaan. Ja koska en nyt moista kirjoitusta  löydä, en voi tietää totuudeksi tuota tutkimusta. Etsin sen vielä. Lopputulos oli siis se, että suostuin kokeilemaan Ketipinoria ja hain reseptin pian.
Apteekissa kävi hyvin. Hoitajani yleensä hakee lääkkeeni mutta nyt oltiin sovittu, että haen Anksilonit, koska niitä ei riittänyt viikonlopuksi. Sain kaksi pakettia, vaikka mielestäni niitä otettu yksi kerrallaan. Minuahan se ei haitannut, kun ei tarvitse itse maksaa.

Terapeuttini sanoi viime tunnin lopuksi, "passiivis-aggressiivisuuden yleinen ominaisuus on se, että saa toisen vihaiseksi."