Heräsin taas aamulla päänsisäiseen kilahdukseen. En ymmärrä mikä se on ja mistä johtuu. Veteleekö mun kuuppa viimeisiään?

Vihaan painostusta. No, sen seurauksena kuitenkin laitoin jälleen yhden työhakemuksen, vaikka toivonkin ettei mua huolita. Haluan töitä mutta pelkään töihin menoa. Huomasin päässäni ajatuksen, että kuolen mieluummin kuin menen töihin. Ihan helvetistä tällainen. En kykene selittämään, miksi on niin vaikeaa oleminen ja työnhakeminen. Kai mua pidetään vain laiskana. Lusmuna, jota ei työ kiinnosta.

Ei pelkästään työ aiheuta tällä hetkellä pahoja ajatuksia. Olen perehtynyt omaan menneisyyteeni myös terapian ulkopuolella. Ei mitään hienoja ajatuksia. Aion silti selvitä niistä. Kuolema on vaihtoehto mutta huono sellainen. Täytyy jaksaa..