Luulin, etten osaa itkeä selvinpäin. Kävin psykologilla ja pettymys oli niin suuri, että itkin  koko kotimatkan. En pääse musiikkiterapiaan. Toisaalta osasin odottaa kielteistä päätöstä mutta niin paljon sitä halusin, että murruin pettymyksestä. Tässä on taas tämä kiintymiskuvio ja luottamuksen  ja turvallisuuden saavuttaminen juuri ennnen, kun se viedään multa pois.
Pohdittiin psykon kanssa fokuksia ja tarpeita käydä hänen luonaan jatkossa, koska sovittiin, että tapaan jonkun uuden psykoterapeutiksi valmistuvan lääkärin helmikuussa. Joulukuun lopussa on silti kaksi aikaa psykolle. Tämä uusi lääkäri edustaa psykodynaamista suuntausta. Pitää taas tutkia, mitä se tarkoittaa.

Helvetti sentään! Pidän itsekseni nyt yksityisen kännisiivousterapian.