Zumbaa tiedossa. Tässä pöhnässä en aio osallistua ja koska olen missannnut ja kaksi busssia, menen myöhässä. En vielä ole päättänyt, zumbaan vai suoraan päikkylään. Enkä päikkylään silti.

Eilen oli hyvä pienryhmä. Aivan kuin just mua varten, hoitaja jakoi paperia ja kynän kaikille, johon raapustaa tunnelmat ja toiveet, mitä hoidolta odottaa. Mulla paperi täynnä, enkä malttanut lopettaa, kun toisilla vain muutama lause. Tarve on ilmeisesti puhua, kova. Alkuviikko mennyt edelleen pöhnässä, kieli tönkkönä. Perjantaina lyrican puolitus. Ehkä pöhnä lievenee? Sanoin kyllä, että mieluummin pieni tönkköys, kuin jatkuva ahdistus..

Illalla laitoin pyykit koneeseen. Nukahdin jälleen sohvalle ja sain vaatteet kuivumaan aamulla. Sanoin tt-harjoittelijalle yrittäväni nukkua sängyssä tämän yön. Ei mennyt ihan niin. Jospa tänään. Pitäisi raivata sänky ensin esiin. Makkarissa on kaaos. Jos olen joten kuten hereillä, vaihdan puhtaat petivaatteet ja tuuletan huoneen ja toivon sen auttavan.

Luulen, että seuraava elämäni palikka on kauan puhuttu psykoterapia. Ensi viikolla alkaa psykolla käynnit. Silloin ehkä selvenee enemmän asioita. Melkein päätin, että kognitiivinen terapia olis mulle muttta juteltuani musiikkiterpan kanssa, aloin miettiä psykodynaamista enemmän. Vaikeaa päättää, mutta saan siihen apua kyllä. Eniten tahtoisin jatkaa musiikkiterapiaa,,

Äsken kävi taas kissäystävä. Oli pitkään sisällä ja hetken norkoiltuaan ulko-oven välissä, päätti jatkaa taas matkaansa. Se kissa tuo mulle paljon iloa. Saisipa tuollaisen sosiaalisen oman tien kulkija -kissan. Pelkään vaan usein, että se pudottaa kukat ikkunalaidoilta. Ulkona ikkunalaudalla on tassunjälkiä :)