Olipa kerran pieni P. P oli iloinen keppostelija. Yhtenä sateisena päivänä kaikki muuttui. Iso, limainen käsi heilautti sormiaan ja iloisuus oli poissa. P meni rikki ja sekaisin. Kostonhimoinen pieni P latasi jousiaseensa ja lähti kostoretkelle mukanaan vain kolme hiilikuitunuolta. Hän tiesi, että ensimmäisellä on osuttava Pahuutta silmään. Jos menee ohi, Paha voisi saada P:n kiinni. Sysipimeässä metsässä P raahusti ison aseensa kanssa ja kuunteli, kuinka linnut lauloivat ja yrittivät saada synkkää maailmaa kauniimmaksi. Myöhemmin lammenrannassa hän kuuli, kuinka iso paha käsi on ongella . Hän kiersi rannan toiselle puolelle ja asettui asentoon, josta oli hyvä ja tarkka ampua. Jousi kireänä hän tähtäsi ja päästi irti ja osui Pahaa suoraan silmään! P hihitteli ja riemuitsi, kiersi lammen ja pääsi Pahan luo, potkaisi kylkeen ja irroitti verisen nuolen ja löi kuollutta päätä rantakivikkoon. Paloitteli Pahan ja heitti kalojen ruuaksi. Niin maailma kirkastui ja P lähti tanssien kotiin, Alkon kautta.