Tk-lääkäri soitti! Joku hoitaja jättänyt sen puhelimeen viestin mun aikeista. Nyt lääkärikin tiesi, mistä ilmoitus oli alunperin tullut. Niin tiedän minäkin. Kyseli ja toisti asioita. Tiesi, mitä olen suunnitellut. En tiedä, miten hän luottaa minuun nyt, kun en eilen mitää kertonut. Kysyi uuden vuoden suunnitelmista. Ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Jyväskylään piti mennä, mutta peruin sen. Mutsi ehdotti, että voisi tulla mun luo. Hän ei tiedä tästä sopasta mitään. Tulkoot mun puolesta. Ei ole enää niin väliä. Olen taas ajatellut ja yrittänyt olla järkevä. Pitää ottaa itseään niskkasta kiinni ja ryhdistäytyä ja alkaa taistella omaa päätään vastaa. Ja kaikkea muutakin kliseistä.. Vastuu. Se on myös yksi ajattelemisen arvoinen asia. Olen ollut taas täysi typerys. Kunhan noi hoitoihmiset nyt unohatis tän sotkun ja jättäisivät mut rauhaan. Menin aivan sekaisin tuosta soitosta. Päässä hirveä hälinä. Niin huono olla, että pakko taas touhuta, etten lysähdä. Saa taas siistittyä kotia. Miksi olen tällainen?

Huomenna on psykologi. En tiedä, onko hänelläkin jotain tietoa asiasta jo. Jos ei ole, en tiedä puhunkokaan mitään. Se on huomisen asioita se. Sais vaan pidettyä itseään kasassa. Olen pahoillani tästä kaikesta.