Eilen sain kehuja A-tädiltä. Olen toiminut aikuismaisesti ja järkevästi. En ole antanut valtaa enkä provosoitunut lapsen tasolle. Asialliseti aion edetä ja osoittaa, että olen valmis olemaan aikuinen enkä enää anna kenenkään polkea minua. Ei se ehkä hetkessä tapahdu ja heikkona hetkenä varmasti alistun ja tukehdun. Aion yrittää. Äiti eilen sanoi muuttavansa Pohjanmaalle, tarpeeksi kauaksi minusta. Vitsinä, mutta ei se huono olisi. Tosin se tarvitsee ihmistä auttamaan itseään, ellei halua johonkin palvelutaloon. Minä viihdyn ja pärjään yksikseni. Se on mun valinta. Käytännössä en kuitenkaan aivan yksin ole. Minulla on laaja tukiverkosto ja ystäviäkin, vaikkakin kaukana mutta niin lähellä, ettei tapaamiset ole ongelma.

Tänään on hyvä päivä. Ulkona on kaunista. olen juonut kahvit, käynyt suihkussa ja laittanut auton lämpeämään. Kiikutan itseni kaupungille kirjastoon hakemaan inspiraatiota. Toivon sen löytyvän, jotta saisin edettyä edes vähän opinnäytetyössä. Eilen tein kopiot papereista, joita parini tarvitsee omaan osuuteensa. Kuitteja ja muita. Ensi viikolla annan sille kuvia, jos tarvitsee. Olisin sille laittanut sähköpostissa niitä mutta kertoi, ettei hänellä sellaista ole. Sähköposti kyllä olisi hänellä hyvä olla olemassa siltäkin varalta, että emme näe. Asioiden jakaminen helpottuisi.

Iltapäivällä käyn osastolla tapaamassa hoitajaa. Tarkoitus keskustella asiasta, jonka nyt olen laittanut aktiiviseksi. Jännittää tuleva mutta olen samalla innoissani. Helpottunutkin, vaikka joku tästä kärsii ja tulee kärsimään enemmän. Hänen kärsimyksensä on kyllä oma valintansa. Tavallaan. Minussa itsessäni on se syy siihen mutta toivon voivani osoittaa luottamusta, jotta hänen olisi helpompi olla tulevaisuudessa.
Nyt mieleni on vahva. Tunnin päästä laitan perseeseeni liikettä :)