Eilinen terapia oli vähintään yhtä hämmentävä kuin maanantana. Onneksi pysyin kasassa niiden puheiden kanssa. Miksi terapeuttia kiinnostaa mun seksielämä ja sekoilut? Puhuttiin sellaisia, joista en ole koskaan kenenkään kanssa puhuttu. Outoa. Se oli hänelle jotenkin helppoa ja luonnollista.

Seksuaalisuus, sekoilut, juominen. Mitä kaipaan? Hyvää vain toiselle, vai  myös itsellenikin? Pettymyksiä. Ettei toinen pety, tai itse pety enimmäkseen itseeni. Humalassa vapaudun ja toteutan hetken mielijohteet heti, ajattelematta yhtään pidemmälle. Seuraa morkkis ja häpeä.

Sanoin ajattelevani ihmisiä vain ihmisinä, en sukupuolina. Terapeutti kysyi, ajattelenko itsestänikin niin. Taidan osin ajatella. Joskus ajattelin olevani väärässä ruumiissa. Kerroin halunneeni lapsena olla poika ja kuinka onnellin olin eräänä jouluna, kun lattialla oli pitkä paketti. Luulin saaneen pippelin lahjaksi. Paketissa olikin sukset..

Join maanantaina. Onneksi en eilen ollut krapulassa. Kunt.ohjaaja mietti, johtuuko mun maanantaijuomiset terapian rankkuudesta. Voi olla.. Eilen vain nukuin illan.