Ja näin on selvitty tämän viikon terapiareissuista. Tänään matkan kesto oli 8.10 - 14.35, eli noin kuusi ja puoli tuntia. Kotibussia odotellessani ja kylmissäni pysäkillä värjöitellessäni, kaksi autoa hylkäsi minut. Ensimmäinen ei pysähtynyt ja toinen ei huolinut kyytiin vaan käski odottaa seuraavaan, joka tuleekin suoraan kotiin, ilma vaihtoa. Puolen tunnin seisokki oli kyllä välissä ja kävin tutkimassa väripatruunoita tulostimeeni, vaan en muistanut, mitä laatua koneeni vaatii. Aamulla heittäydyin polvilleni jäätiköllä, matkalla terapiakunnan huoltoasemalle, jossa on muuten tankkauspalvelu. Hauskaa! Tosin en veisi omaa autoani sinne. Tahdon tankata itse. Njuu... Nyt on nilkka kipeä. Toivottavasti kukaan ei nähnyt. Röhmy konttailee 20 asteen pakkasessa jäisellä tiellä ja sotkee housunsa. Polvessa jälki ja nilkka ihan vähän turvoksissa. Onneksi huomenna on perjantai. Taas!! Istunto päättyi jäädessäni miettimään isääni. 

Mietin tässä, josko pitäisi syödäkin tänään. Kaupassa en ole käynyt, mutta ehkä löydän jotain sopivaa suuhunlaitettavaa..