Mä en oikein osaa nyt elää. Taas mennään oluella. Todella hienoa! On jäänyt vähän päälle, vaan kai tämäkin joskus loppuu.

En pysty keskittymän mihinkään. Oli tarkoitus piirrellä ukun sointuja nuotteihin mutta ei vaan pysty. Päässä liian suuri hulina. Kaipaan tyhjää, pimeää ja pehmeää koppia. Tavallaan on hypo päällä mutta yhtään ylimääräistä energiaa ei ole. Jopa pesin pyykkiä. Siitä onkin paljon vaivaa. Vihaan ripustamista!
Loppu päivän olen kuullut koko ajan pesukoneen äänen..

Isä sanoi eilen, että mun olisi syytä laihtua! Totta se on. öysin kuvan 11 vuoden takaa, jossa olen sellainen, että kelpaisin itsellenikin. Jos joskus siihen pääsisi, olisin onnellinen. Nyt vaan kasvatan vatsaa ja pöhötän naamaa..