Yöllä oli taas mitä ihmellisemmät seikkailut
Ensin mä yritän tuskissani muuttaa mutta mun tavarat ei mahdu autoon ja ne lisääntyy sitä mukaan kun jotain saan pakattua. Ihmisiä, osa koulukavereita, tulee auttamaan ja lopulta asuntoni muuttu pubiksi ja mäkin päätän ottaa pienet muuttokännit. Kun talo tyhjenee ihmisistä, paikalle jää luokkakaveri, jolta vien neitsyyden  ja meidät yllätetään ja rouva sanoo lapselle "näi ei sitten käy aviollisissa suhteissa." Tämä nainen oli vuokranantaja ja minä kääriytyneenä peittoon. Nolotti ja nauratti. Sitten paikalle tulee huolestunut osaston omahoitaja kun mua ei näy. Sanoo vuokranantajalle, että pojat tulivat ajoissa mutta tämä tyttö ei muista koskaan ilmoittaa myöhästymisiään. Kuuluu pamaus. Juostaan ulos ja hoitaja hysteerisenä huutaa "nytkö se sen teki?! Se on siitä puhunut jo monta päivää!" Pihalla makaa mies, jonka luulin ensin ampuvan itseään haulikolla päähän mutta kaulassa on vaan ruhje ja siltä puuttuu alaruumis. Sanoin kaverille, ettei olisi pitänyt mennä katsomaan. Kaveri olikin yllättäen muuttunut  hevijätkäksi ja sanooo mulle "Eeva se sitten tuli takapenkille."

Kamala tunne jäi kun tuohon heräsin. Sydän löy kahtasataa ja ahdistus oli kova. Otin tarvittavaa ja yritin uudestaan unta mutta huono oli loppuyö. Herääminen tuskaa mutta kouluun pääsin. Puhuin taas Terkalle kovasta sykkeestä aamupalan jälkeen. Kokeilen huomenna olla juomattaa kahvia, jos se liittyy jotenkin siihen. Piti aamulla lääkitä itsensä pysyäkseen kasassa tunnilla. Iltapäivän kivitöissä en käytännössä ollut lainkaan. Menin viimeiselle tunnille vaihtamatta vaatteita vain leikkimään lapiolla ja kivellä.
Lääkärillä kävin. Keuhkoista ei kuulunut mitään. Määräys oli jatkaa astmalääkettä tupla-annoksella, kunnes flunssa hellittää. Harjoitteleva lääkäri kysyi, onko vielä jotain muuta sydämellä. Kerroin lääke-  ja mielialamuutoksista. Samalla puin paitanikin väärin päin. Huomasin vasta kämpillä.

Koulun jälkeen nukuin parin tunnin päiväunet. Puhelin soi ja luulin sen olevan herätys ja kun tajusin äidin soittavan, ihmettelin mitä asiaa sillä tähän aikaa aamusta on. Olen sekopää! Päiväunia en muuten ole nukkunut aikoihin. Jäi taas päivällinen väliin mutta ei  mulla juurikaan ole ruokahalua ollutkaan muutamaan päivään. Lupasin tänään vähän piirtää mutta ei kiinnosta yhtään. En jaksa. En halua. En viitsi. Poltan koko työn. Tai sen vähän mitä siitä jo on olemassa. Miksi edes pitää jotain opinnäytetyötä tehdä? Ei siitä käytännössä mun oppeja näe. Se on vain opiskelijan kiusaamista mokomakin stressityö. Opettajat naureskelee, kun saavat kiusata ja painostaa opiskelijoita vielä ennen valmistumista. Se on niille huvia ja sairas nautinnonantaja! Senkin..!