Nukuin jopa kahdeksaan. Lähes koko päivän istunut koneella, nauranut ja välillä tuskaillut. Sormi ei ole ollut niin kipeä, kuin eilen.
Tirskun ja pärskin itsekseni. Omille ajatuksille ja jutuille chatissä. Välillä pitää pyyhkiä näyttö kuivaksi, nähdäkseen jotain.

Takapihalla on helvetillinen kimalainen, joka vainoaa mua joka kerta tupakilla. Etsii kai pesäpaikkaa ja on niin paksu, ettei meinaa ilmassa pysyä. Keskiviikkoisen hyönteisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen jälkeen olen säikkynyt pistäviä olentoja. Myös naapuri säikäytti samana päivänä tunkeutumalla takaovesta sisään. Kohta uskalla olla mitenkään. Ovet lukkoon ja verhot ikkunoihin. Onneksi laitoin keittiöön verhot! Tosin niiden eteen vetäminen on hankalaa kukkien takia. Ja ne on rumat. Verhot.

Sormiharjoituksen aika..