Kuntoutusohjaaja soitti aamulla kesken mun oman kiukuttelun, menenkö lenkkiryhmään vai en. Painosti soittelemaan työpaikkoja. Lenkille menin mutta soittanut en ole minnekään. Istuin vartin keittiössä pöydän ääressä, numero valmiina luurissa, mutta en saanut soitettua. En vain pysty! Typerää!
Päätin mennä huomenna ihan paikanpäälle kyselemään. Puhelinkammo saanut taas vallan.

Lenkki oli piristävä ja vaatetus sopiva säähän, vaikka pelkäsin joko jäätyväni tai paahtuvani. Lämmin tuli mutta en puuskuttanut. Douppasin ennen lähtöä itseni astmalääkkeellä. Sitä tarvittiin myös lenkin jälkeen. Ensi viikolla ollaan sisällä. Sopii mulle.