Maanantai ja tiistai meni puiden laikkauksessa. J. sain ison oksan kimppuunsa pudottuaan liian aikaisin ja työohjaaja oli vain huolissaan oksasta. "Repeskö se?" Vähän päästiin siivoomaanki, mikä olu hyvää vaihtelua. Oikeastaan melkein kivaa :O
Eilinen päivä meni metsässä risuja keräten. Harvennukseen jälkeen jääneitä oksia kasattiin kasoihin, jotka jäivät odottamaan hakettamoon pääsyä.
Tänään en päässyt töihin selkäni suututtua taas jostain. Kaksinkerroin kippurassa kinkkasin kun olin saanut luisuttua sängystä ylös. Helvetillistä! V****taa!!! Olin niin iloinen, että tämä viikko mennyt niin hyvin, että olisin ollut kaikki päivät töissä. Mutaa nyt tippu yksi päivä välistä.

Sain ikävää meiliä. En ehkä saakaan tehdä opinnäytetyön istutustyötä :( Kaikki on nyt taas jotenkin huolissaan mun voinnista ja jaksamisesta. Itse olen aivan erimieltä asioista. Katsotaan nyt mitä tulee tapahtumaan. On ihmisiä, jotka ovat mun puolella ja ehdottomasti sitä mieltä, että se olisi mulle tärkeää. Ja se on!!! Vähän kyrpii kyllä !