Tiistai. Olin töissä. Surkea aamu mutta sinnillä loppuun asti, tosin päästiin jo kahdelta. Huomenna saa nukkua pari tuntia pidempää. Oi autuutta! Aika järeä väsy. Alku illasta kokeilin nukkumista, vaan ei siitä mitään tullut. Olen ollut tänään todella suosittu. Puhelin soinut koko illan. Lopulta en enää ole vastannut ja lepääminen meni pilalle myös senkin takia, ettei silmät pysyneet kiinni. Viitti siinä sitten seinään tuijotella. Nousin ja pesin jo toisen kerran lattiani Pepsillä. Nyt vain lattian. Eilen pärskyi kolmen neliön alueelle ja sitä sitten siivosin ja hajoilin.

Asuntolanvalvoja H. kävi kylässä. Mukava on hän. Juteltiin kevyitä ja vähemmän kevyitä. Mä kyllä vähän häpeän itseäni, että olen näin sekaisin itseni kanssa. Pitäisi lakata ajattelemasta. Heittäytyä, kuten H sanoi. Keskittyä tähän hetkeen, eikä panikoida tulevia. Kokeilen tuota heti huomenna.