Pitkä päivä lopuilaan. Kävin tutustumassa työpajaan ja pohdiskelin itsekseni, että ei se varmaan ihan huono juttu olisi sinne mennä. Kokoonpanotyöt tuntui todella tylsältä hommalta mutta jospa siellä saisi muutakin kokeilla. Puutyöt myös kiinnostaisi jos pääsisi kunnostamaan jotain vanhaa, Kunt.ohjus soittaa huomenna ja kysyy, mitä olen yön aikana asiasta miettinyt.

Oli hetki aikaa ennen terapiaa. Käytin sen käymällä cittarissa. Ostin levyn ja tupakkaa. Kolikot tungin peliautomaattiin.

Terapiassa sanoin taas, etten muista mitä ollaan eilen puhuttu. Kerroin, että päätin alkaa käydä ilman tarvittavaa. Päätin  jo eilen mutta ennen pajatutustumista otin kaksi Temestaa ja yhden Propralin. Silti, bentsottomuus ei takaa, että sittenkään mitään muistaisin. Terppa myötäili. Mulla on voimakas defenssi, joten en ota vastaan sitä, mikä tuntuu pahalta. Siitä kuulemma pääsee eroon..
pelkään, että alan pelätä ihmisiä,  mennessäni töihin. Se sitten johtaa siihen, etten aamuisin uskalla lähteä kotoa. Helpottavaa on se, että siellä kaikilla on joku juttu, miksi on juuri siellä. Ei tarvise pelätä arvostelua, tietämättömien kommentteja tai suvaitsemattomuutta. Ei tarvi selitellä..

Ja!! Uskalsin näyttää terpalle valokuvan! Kysyi, ovatko nuo ne pippelisukset? :D

Tänään mulle kerrottiin, että eksän isä on kuollut. En tiedä, kuinka siihenkin tietoon kuuluisi suhtautua. Omituista on se, vaikka kuulin tuosta vasta nyt, olen syksyn aikana ajatellut asiaa. En mitenkään aktiivisesti, vaan ajatus tuli mieleen ajaessani hautausmaan ohi. Ei oltu ollenkaan mitenkään läheisiä.