Puoli kymmenen aamulla lähdin musiikkiterapiaan. Erikoinen sessio jälleen. Terppa oli hyvin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia ahdistuksesta, sen vaikutuksesta itseen ja kuinka sitä voi hallita ja helpottaa. Patisti kohtaamaan ahdistavia tilanteita ja tapaamaan ihmisiä. Soittoaikaa jäi vajaa puoli tuntia. No, hetihän piti ottaa opiksi, ja olinkin seuraavan puoli vuorokautta sosiaalinen ja ihmisten kanssa. kolmessa eri kyläpaikassa :) Tosin hieman myöhäseksi meni kotiin tulo, koska iltanapit otin vasta nyt. Aamulla töihinkin pitäisi raahautua..

Kuntoutusohjaajalla kävin. Kerron oudoista harhimuksista. Sanoin, etten varmaksi väitä, oliko jutut tosia vai hammajaisia mutta siksi otin isomman annoksen Seroa, koska hieman alkoi huolestuttaa. Nukuinkin muuten tosi hyvin koko päivän lääkesatsin ansiosta. Kohta taitaa tulla uni, vaikkakin nukkumaanmeno tuntuu pahalta. Pelkään, että ei silmät pysykään kiinni ja alkaa piehtaroiminen unen ja valveen rajoilla ja sitten taas möröt ja lukit hyökkää kimppuun.  Eipä sitä tiedä ennen, ku kokeilee.

Gonatt, kuumat munat!